Oksidia Oy – 10 vuotta oppimisen polulla

”Nyt pitäis takoa, koska rauta on kuumaa!”

Tällä otsikolla aloitin marraskuussa 2011 foorumikeskustelun, jonka lopputuloksena aloitimme ystävieni kanssa yritystoiminnan ja Oksidian ensimmäisen palvelun suunnittelun.

Marraskuu 2011

Marraskuisena iltapäivänä olin juuri palannut kotiin Espoon Juvenaliasta, jossa noin 10 musiikkioppilaitosta olivat keskustelleet sähköisen ilmoittautumisen ratkaisusta nimeltä Ilmo. Työskentelin silloin 22-vuotiaana Sibelius-opiston toimistosihteerinä ja olin liittynyt musiikkiopistojen Ilmo-työryhmään Sibelius-opiston ”IT-asiantuntija”-ansiomerkeillä. Sibelius-opisto oli kiinnostunut sähköisen ilmoittautumisen tuomista mahdollisuuksista ja seurasi tilannetta osana työryhmää, kun musiikkioppilaitokset tekivät ensimmäisiä kokeiluita todellisen sähköisen ilmoittautumisen ympärillä. Mukaan lähteminen ei ollut vielä varmaa, sillä muut musiikkiopistot toivat ilmi ilmoittautumisessa esiintyviä haasteita ja ongelmia.

Ilmon sähköinen ilmoittautuminen oli rakennettu itsenäisenä verkkopalveluna Opus-oppilashallinnon yhteyteen, tarkoituksena mahdollistaa esimerkiksi päivitettyjen henkilötietojen siirto nettipalvelusta suoraan oppilashallintoon. Kokonaisuudessa oli kuitenkin sekä teknisiä että käytännön haasteita, eivätkä ensimmäiset kokeilut onnistuneet aivan koulujen toiveiden mukaisesti. Tuntui siltä, että vaikka silloiset kehittäjät olivat teknisesti asiassa päteviä ja osaavia, eivät he täysin ymmärtäneet koulujen toiveita ja näkökulmaa. Ilmon kehittäjillä ei ollut laajempaa yhteistyötä oppilaitosten kanssa yksittäisiä nettisivuprojekteja lukuunottamatta, siksi kentän tuntemus oli puutteellista.

Näin Ilmon tavoitteessa ja syntyneessä työryhmässä potentiaalia ja mahdollisia ratkaisuja. Ne vaativat ennen kaikkea selkeämpää tietoa koulun käytännön toiminnan logiikasta ja odotuksista palvelulle, jotta toimiva tekninen ratkaisu voidaan muodostaa.

Lopulta ajattelin, että voisin ehdottaa ratkaisua tähän ongelmaan itse. Siirryin tutulle videopelifoorumille ja loin uuden keskustelun aiheella: ”Nyt pitäis takoa, koska rauta on kuumaa!”. Nykyisin yrittäjien kesken naureskelemme tälle keskustelulle, joka on edelleen tallessa. Kaipa kaikilla yrityksillä on omanlaisensa syntytarina. Tästä keskustelusta alkoi Oksidian ja pian Eepoksen matka.

Ilmo 1.0 ja Eepos 1.0

Kerroin foorumikeskustelussa ystävilleni edessä häämöttävästä mahdollisuudesta Ilmo-tyyppisen palvelun kehittämiseen ja sain värvättyä mukaan kolme nettituttua yritystoimintaan ja suunnittelemaan sekä toteuttamaan Ilmo-järjestelmän uutta versiota. Riku, Miikka ja Joonas ryhtyivät tuotteiden kehittäjiksi samalla, kun itse yritin täysin untuvikkona kuvailla ja määritellä sitä mitä olimme tekemässä. Sain vakuutettua myös Opus-oppilashallinnon silloisen kehittäjän, nykyisen Oksidia Oy:n hallituksen puheenjohtajan Mikko Ilomäen siitä, että pystyisimme tekemään paremmin sen, missä edellinen Ilmon kehittäjä ei ollut onnistunut; toteuttamaan ratkaisun, joka sopii koulujen toiminnan logiikkaan paremmin. Mikolla ei ollut montaakaan hyvää syytä uskoa, että onnistuisimme, mutta – syystä tai toisesta – uskoi kuitenkin.

Keväällä 2012 Oksidian Ilmo 1.0 olikin jo käytössä ensimmäisissä musiikkioppilaitoksissa, suhteellisen hyvin tuloksin. Yllä kuvassa näkyvä Ilmo oli kankea ja tehty nopealla aikataululla. Se kuitenkin toimi kuten suunniteltiin. Oppilaille saatiin muodostettua tunnukset, perheet ilmoittutuivat sähköisesti ja asiakkaiden tiedot haettiin lopulta Ilmosta takaisin Opus-järjestelmään, jossa muutetut henkilötiedot käsiteltiin rekisteriin. Edelliset ongelmat olivat ratkaistu, mutta uusia tarpeita, toiveita ja ongelmia tuli tilalle vähintään yhtä monta.

Syksyllä 2012 aloitimme Ilmon uusimisen palautteen perusteella. Keväällä 2013 Ilmo korvattiin Eepos 1.0-palvelulla, joka palveli asiakkaita samassa tarkoituksessa kuin edeltäjänsä. Eepos 1.0 kohdalla käyttöliittymät oltiin kuitenkin suunniteltu uudelleen tehokkaampaa ja helpompaa käyttöä ajatellen, pitäen mielessä myös jatkuvasti kasvavat kehitystoiveet. Yrittäjäjoukkomme tiivistyi vain 3 yrittäjään Joonaksen lähdön myötä ja Isolta Oy tuli lopulta mukaan edustukseen valvomaan Opus-oppilashallinnon etuja.

Mistä Eepos sai nimensä?

Koska olimme alusta alkaen tehneet yhteistyötä Opus-oppilashallintoon liittyen, oli seuraavan oman tuotteen nimen keksiminen yllättävä yksinkertaista. Opus sanan merkitys on ’työ, teos’. Termillä on myös selkeä aiheyhteys musiikkiin, siksi Isolta on kai alunperin termiin päätynyt, musiikkiopistotausta huomioiden.

Koska mielsimme alusta alkaen, että olemme kunnianhimoisesti tekemässä jotain Opusta ”isompaa, uudempaa ja parempaa”, oli Eepos teemaan sopiva ja vapaa käytettäväksi. Eepos on laaja runomuotoinen kertova teos. Eepos kertoo tavallisesti sankarillisten ja tarumaisten hahmojen elämäntarinan. Sopii siis loistavasti kolmen nuoren yrittäjän kunnianhimoisiin suunnitelmiin valloittaa musiikkioppilaitosten kenttää ja kuvailee samalla suomalaisen taiteen opiskelijan omanlaista ja mahdollisesti pitkää matkaa varhaisiän opinnoista syventäviin opintoihin.

Uuden ja vanhan ajan välissä

Onnistuneesti käynnistyneen yhteistyön tuloksena vuonna 2013 tammikuussa Oksidia otti hoidettavakseen koko Opus-oppilashallinnan, kun Mikko Ilomäen Isolta Oy alkoi keskittymään yksinomaan yrityksien laskutusjärjestelmä Arkhimedeksen (myöhemmin Isolta) kehitykseen. Oksidia sai hyvän mahdollisuuden paneutua oppilashallintoon ja Opuksen ylläpito toi uudelle yritykselle sen tarvitsemaa säännöllistä tuloa.

Ehkä joku lukijoista tunnistaa ylläolevan käyttöliittymän. Vuosina 2001-2014 Opus-oppilashallinta edusti ns. edistyneintä ja graafisinta lähestymistapaa oppilashallinnassa taiteen opetuksen alalla. Opus oli tavoittanut varsinkin musiikkioppilaitoksia ns. helppokäyttöisellä käyttökokemuksellaan ja yksinkertaisella käytön logiikalla. Myös Ilmo 1.0 ja Eepos 1.0 keskustelivat Opuksen kanssa kohtalaisesti, mutta uuden ja vanhemman järjestelmän yhteenliittäminen oli väistämättä turhan hankalaa. Esimerkiksi Ilmossa/Eepoksessa päivittyneiden henkilötietojen vastaanotto Opukseen vaati manuaalista työtä ja käsittelyä. Oksidian tietotaito ja osaaminen oli tämän lisäksi vahvimmillaan verkkosovelluksien kehityksessä, eikä Filemaker-pohjaisen Opuksen jatkokehittäminen tuntunut järkevältä, kun samoihin aikoihin suuri osa palveluista oli kovaa vauhtia siirtymässä verkkoon.

Viimeistään vuonna 2013 Oksidialle alkoi olla selvää, että todellisia parannuksia sähköiseen ilmoittautumiseen – saati moneen muuhunkaan musiikkiopistojen ongelmaan – ei voitu tehdä uudistamatta myös oppilashallintoa. Eepoksen oli otettava isompi harppaus ja laajennuttava oppilashallinnan järjestelmäksi, johon uudet sähköiset prosessit ovat suoraan liitoksissa.

Ilmoa ja Opusta aiemmin käyttäneille oppilaitoksille järjestettiin 13.12.2013 tilaisuus, jossa Oksidia esitteli ajatuksiaan tulevalle muutokselle.

Eepos 2.0 syntyy

Vaikka alustavia suunnitelmia olikin tehty jo aiemmin, vuoden 2014 alussa käärimme virallisesti hihat ja aloitimme uudistuksen, jonka tavoitteena oli siirtää kaikki aiemmin Opuksessa hallinnoidut toiminnallisuudet selainversioon, tehdä kaikki aiemmat toiminnallisuudet paremmin, tuoda kokonaisuuteen aiemmin käytössä ollut sähköinen ilmoittautuminen ja luoda uusia toimintoja opettajien käyttöön. Rima oli asetettu niin korkealle, että emme taida nähdä sitä vielä tänäkään päivänä.

Suunnitelmamme oli pilotoida järjestelmää Musik- och kulturskolan Sandelsin ja Huittisten musiikkiopiston kanssa jo keväällä 2014, mutta pilotointi jäi käytännössä vain pienien kokeilujen tasolle järjestelmäkehityksen ollessa isosti kesken.

Alkanut projektimme oli huomioitu oppilaitosten kentällä, kun marraskuussa 2014 noin 100 kiinnostunutta oppilaitosten edustajaa (ja oma äitini) osallistui Hämeenlinnassa ensimmäiseen julkiseen esittelytilaisuuteen, jossa esittelimme tarkemmin Eepoksen visiota ja jo tehtyä työtä.

Vaikka Ilmo 1.0 ja Eepos 1.0 käyttävien oppilaitosten tuki on ollut koko yrityksen alkuvaiheiden aikana erittäin tärkeää, mieleeni on pysyvästi jäänyt ensimmäinen puhelu Ala-Keiteleen musiikkiopiston rehtorilta Sari Savolaiselta. Ala-Keitele oli ensimmäinen musiikkiopisto täysin Ilmo 1.0 ja Eepos 1.0 -ympyröiden ulkopuolelta, joka halusi uskoa Eepoksen tulevaisuuteen ja ottaa sen käyttöön, pelkästään edeltävän marraskuun esittelyn perusteella. Tuo yksittäinen puhelu nosti omaa motivaatiotani rutkasti ja toi uskoa tekemiseen koko tiimille.

Ensimmäiset koettelemukset

Ensimmäiset siirtymiset järjestelmään tapahtuivat elokuussa 2015 järjestelmäkehityksen edelleen ollessa hyvin kesken. Olen ollut jälkeenpäin hyvin kiitollinen siitä, että ensimmäinen käyttöönotto oli Huittisten musiikkiopiston kanssa. Käyttöönoton alkuvaiheessa painimme vielä aivan perusasioiden kanssa; miten viikkotunteja laskettiin, miten opintoja muokattiin, mitä tietoa pystyi ylipäätään tallentamaan ja muokkaamaan. Muutaman tiiviin kuukauden jälkeen asiat alkoivat hiljalleen löytää muotonsa. Syyslukukauden laskutus alkoi kuitenkin lähestyä samaan aikaan, kun laskutukseen liittyvät toiminnot olivat vasta kehitteillä.

Vuoden 2015 loka-marraskuu on painunut mieleeni pysyvästi ensimmäisen Eepoksella tehdyn laskutuksen takia. Teimme töitä yötä päivää valmistellen Huittisten musiikkiopiston tulevaa laskutusta. Koska kyseessä oli ensimmäinen laskutus kaikkine siihen liittyvine toimintoineen, ”emme vielä täysin tienneet mitä emme vielä tienneet” tai mitä oli tekemättä. Kyseessä oli ensimmäinen integraatio Eepokseen ylipäätään, ikinä. Epävarmuus koetteli meidän sekä Huittisten musiikkiopiston sekä kaupungin taloustoimiston hermoja, mutta jokainen tehty ja korjattu virhe vei meitä kohti toivottua lopputulosta.

Työ saatiin lopulta maaliin juuri ennen viimeistä mahdollista hetkeä ja koko koettelemus antoi koko tiimille arvokkaan opetuksen siitä, että pystymme selättämään isotkin haasteet, kunhan teemme parhaamme ja pidämme kiinni siitä mitä lupaamme. Se ei ole ollut jatkossakaan helppoa, mutta se on mahdollista.

Maakuntamatkailua

Keväästä 2016 alkaen oma aikani kului enemmän ja enemmän julkisissa kulkuneuvoissa samaan aikaan, kun kehittäjämme tekivät laajennuksia ja parannuksia Eepokseen. Järjestelmä kehittyi jatkuvasti ja uusia asiakkaita oli siirtymässä palvelun käyttäjiksi tasaiseen tahtiin. Parhaimmillaan, varsinkin elokuisin, kuukauden aikana istuin junassa tai bussissa noin 6000 km verran. Hetkittäin tilanne oli osaltani kaoottinen. Välillä kaikki laitteiden laturit jäivät Savonlinnaan, urheiluvälineet Seinäjoelta pohjoiseen suuntaavaan junaan, lompakkoni eri junassa Helsinkiin. Välillä unohdin itseni väärään junaan ja matkustin tuntikausia suuntaan jos toiseenkin päästäkseni määränpäähän, odottavan asiakkaan luokse kouluttamaan. Tie perille löytyi kuitenkin aina, siitä suuret kiitokset toimivalle julkiselle liikenteelle.

Oppilaitosten tapaaminen, koulutukset ja käydyt keskustelut veivät Eeposta aina muutaman askeleen eteenpäin ja auttoivat Oksidiaa ymmärtämään tarpeita ja opistojen arkisia haasteita entistä yksityiskohtaisemmin. Aina asiakastapaamisen tai koulutuksen jälkeen minä tai Riku veimme asioita kehityslistallemme annetun palautteen perusteella.

Vuonna 2017 Oksidia palkkasi ensimmäisen uuden työntekijänsä yrittäjien rinnalle. Aleksi Boström aloitti asiakastuen hoitamista ja IT-tukena olemista muutamalle yritykselle Oksidian Hämeenlinnan toimiston läheisyydessä.

Taiteen moninaisuus

Eepoksen käyttäjiin alkoi liittyä hiljalleen myös muita taiteen oppilaitoksia. Ensimmäisenä kuvataidekouluna käyttäjiin liittyi Espoon kuvataidekoulu. Samana vuonna mukaan liittyi Lappeenrannan tanssiopisto, Keravan tanssiopisto, Estrada (musiikki ja tanssi) ja Käsityö- ja muotoilukoulu Näppi. Ajan kuluessa opimme näkemään ja tunnistamaan taiteen alojen eroavaisuudet selkeämmin ja muokkaamaan palvelua vastaamaan tarpeita laajemmin. Painopiste alkoi siirtymään musiikista tasavertaisesti kaikkeen taiteen opetukseen. Jokainen taiteen ala toi järjestelmään ominaisuuksia, jotka auttoivat kaikkia oppilaitoksia. Vaikka toiminta erilaisissa taideoppilaitoksissa oli hyvin erilaista keskenään, pystyivät koulut hyötymään Eepoksen ratkaisuista, vaikka ne olisivat alunperin mietitty eri taiteen alojen tarpeisiin. Järjestelmä auttoi oppilaitoksia miettimään miten omaa rekisteriä ja toimintaa voisi tehostaa, mitä voitaisiin tehdä toisin.

Toiminnan muutos

Käyttöönottojen yhteydessä koulujen arjessa muuttui mielestäni muutakin kuin järjestelmä. Eepos toi ensimmäistä kertaa taiteen oppilaitoksille mahdollisuuden jakaa ajantasaista tietoa oppilaista ja heidän suorituksistaan opettajille. Oppilaitosten oli hiljalleen mietittävä, mitä asioita voitaisiin nyt tehdä toisin ja miten. Lisäksi opettajien mahdollisuudet läsnäolojen seurantaan, arviointiin ja suoritusten kirjaamiseen laajenivat tasaiseen tahtiin. Uudet Eepoksen tuomat mahdollisuudet alkoivat synnyttää jatkuvasti uusia ideoita ja toiveita.

Lähtökohtana Opettajien työkaluille oli alusta lähtien laaja toimintavalmius mobiililaitteilla, jotta jokainen oppilaitos voisi hyödyntää palvelun etuja ilman suuria investointeja laitteisiin. Kehitystyötä tehtiin hyvin käyttäjälähtöisesti, jokaisen koulun huomiot ja ehdotukset kirjattiin ylös. Muutos sähköisempään työympäristöön tapahtui opistojen arjessa hiljalleen, jokaisen koulun omalla tahdilla ja omasta näkökulmastani se oli erittäin luonnollinen ja helpon tuntuinen askel, vaikka työtä muutoksen eteen oli tehtävä niin opistojen sisällä kuin myös Oksidiassa.

Vaikka opettajien toiminnot olivat osana Eeposta jo keväästä 2016 alkaen, uusimme koko opettajaportaalin laajemmin vuoden 2018 syksyllä. Uudistuksen myötä opettajien päivittäisistä toimista haluttiin tehdä yksinkertaisempia ja ne tuotiin käytettäväksi opettajan etusivulle.

Samaan aikaan tapahtuvan opetussuunnitelman perusteiden päivityksen yhteydessä olimme suunnitelleet ja esitelleen käyttäjille uudistunutta asiakasportaalia, uusia arviointityökaluja ja konseptoineet oman versiomme musiikkiopistoilla käytetystä ”taitotaulusta” työkaluun nimeltä Tavoitetaulu. Oppilaitokset saivat oppilasportaalin käyttöön syksyllä 2018, jonka jälkeen portaalia on laajennettu erilaisilla toiminnoilla hiljalleen (yksityisviestit, media, kalenterit ym).

Ratkaisuja uuteen normaaliin arkeen

Covid-19 pandemia yllätti oppilaitokset keväällä 2020 ja muutamien päivien varoitusajalla oppilaitosten oli järjestäydyttävä toimimaan kokonaan uudella tavalla, ilman lähikontakteja. Vaikka etäopetusta oli tutkittu ja kokeiltu ympäri Suomea, se ei ollut levinnyt laajaan suosioon tai arkipäiväistynyt ennen kevättä 2020. Myös Oksidia havaitsi suuret tekniset haasteet oppilaitosten edessä, mistä työkalut ja osaaminen etäopetukseen tällä aikataululla?

Muutamassa päivässä jo ennen rajoitusten voimaantuloa rakensimme Eepokseen tuen Google Meet-pohjaisille etätunneille, jota myöhemmin laajennettiin tukemaan myös Microsoft Teams-tunteja. Eeposta käyttämällä opettaja pystyi nyt lähettämään kutsun tunnille ja siirtymään etätunnille nappia painamalla, oppilaat ja vanhemmat saivat linkin etätuntiin sähköposteihinsa. Tarjosimme oppilaitoksille omalla kustannuksellamme etätuntitilejä omalta Google Workspace alustaltamme, jotta mahdollisimman moni opettaja ympäri Suomea saisi helpon mahdollisuuden etätunteihin ilman suurempaa koulutusta. Teimme kokonaisuutta varten myös ohjevideot opettajalle sekä oppilaalle ja vanhemmalle.

Kansainvälistä yhteistyötä ja kasvua

Vuodesta 2018 alkaen olemme tehneet tutkimusta myös Suomen rajojen ulkopuolella. Eepos-järjestelmää käytetään Suomen lisäksi Vietnamissa ja Iso-Britanniassa, joissa käyttäjiä on yhteensä jo yli 10 000. Tämä on tuonut uusia näkökulmia palvelun toimintaan liittyen, miten järjestelmä voi palvella yhtä isoa toimijaa laajemmalla alueella? Mitä jos yksi toimija jakautuu kymmeniin tai satoihin toimipisteisiin? Mitä käytännön haasteita järjestelmän täytyy ratkoa silloin? 2018 mukaan liittyi myös Aatu Mällinen joka on hoitanut kansainvälistymiseen liittyviä askeleita allekirjoittaneen oikeana kätenä. Aatun kokemukset ja tietotaito musiikin opettajana ja tausta yrittäjänä vahvistavat Oksidian hallinnollisia kykyjä.

Vuosi 2018 on merkittävä Eepoksen kannalta myös siksi, että Mikke Matilainen aloitti uutena Eepoksen kehittäjänä. Mikke toi aivan uskomatonta intoa ja tuulta kehityksen purjeisiin ja on näin auttanut Eeposta kasvamaan, kypsymään ja kehittymään ennennäkemättömällä tavalla. Hän omisti myös omaa vapaa aikaansa Eepoksen kehittämiseen, jopa hälyttävän paljon. Mm. tilat, työtuntien ilmoitukset ja käsittely, työtuntien raportointi, tavoitetaulun moninaiset arviointityökalut, oppilaan ja vanhemman käyttöliittymä ja yksityisviestintä ovat Miken käsialaa. Kaikki Eepoksen käyttäjät voivat olla kiitollisia hänelle myös monista muista käytettävyyteen, käyttöliittymiin ja uusiin toimintoihin liittyvistä parannuksista. Kiitos Mikke!

Syksyllä 2020 mukaan Oksidian tiimiin liittyi myös Salma Tähtivuo, joka oli aikaisemmin työskennellyt Espoon kuvataidekoulun pitkäaikaisena opintosihteerinä. Salman tausta ryhmäopetuksen monipuolisessa järjestelyssä toi paljon uutta puhtia Eepoksen asiakastukeen. Toinen uusista tulijoista on Aleksi Vankka, joka aloitti kehittäjänä Oksidian ja Celeritin yhteisissä hankkeissa sekä osa-aikaisena Eepoksen kehityksessä.

Viimeisin vahvistus saatiin mukaan lokakuussa 2021 kun Tatu Pesonen aloitti kehittäjänä Oksidian ja Celeritin yhteisissä hankkeissa sekä osa-aikaisena Eepoksen kehittäjänä.

Syksyyn 2021 mennessä Eepos oli laajentunut yli 110 taiteen oppilaitokseen. Taideoppilaitosten toimialalla Eepos on säilyttänyt hyvän maineen helppokäyttöisyyden, asiakaspalvelun ja jatkuvan kehitystyön tuloksena. Koska suuri osaa asiakaskunnasta taiteen alalla olisi pian saavutettu eikä kasvumahdollisuuksia taiteen sektorilla enää ole loputtomasti, oli yrityksen ja Eepoksen ruoria käännettävä jälleen uuteen suuntaan.

Yhteistyö perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja aikuisten lukiokoulutusten kanssa

Lahden yhteiskoulu ja Eepos-tiimi ovat kehittäneet toimintoja perusopetukseen sekä lukioille. Tarkastelussa on ollut laajasti erilaisia työkaluja ja käyttöliittymiä, millä perusopetuksen sekä lukion toimintaa voitaisiin ohjailla helpommin. Samaan aikaan LOPS 2021 käyttöönotto vaatii uudistumista opintojaksoja sekä niihin liitettäviä valtakunnallisia moduuleita ajatellen. Yhteistyön myötä Eepokseen on rakennettu tehokas yksityisviestintä pääkäyttäjien, opettajien ja oppilaan/huoltajan käyttöön. Lisäksi lähitulevaisuudessa mahdollistamme päätösten ja liitteiden tallentamisen suoraan oppilaan tietoihin.

Kehitystyön tulokset tulevat edistämään myös taiteen oppilaitosten arkea kun yksityisviestintä, tapaamiset ja lukuvuoden suunnittelun työkalut tulevat pilotoinnin jälkeen käyttöön kaikille. Tutkimusmatka valtakunnallisiin tietosiirtoihin valmistaa Eeposta myös taiteen opetuksen tuleviin Koski-vaatimuksiin ja mahdolliseen yhteistyöhön ammatillisen musiikkikoulutuksen kanssa.

Turvallisesti kohti tulevaa

Eepos ei olisi nykyisellään ilman Miikan ja Rikun panostuksia yrityksen alkuvaiheista lähtien. Vaikka olen aina koulutukseni takia ymmärtänyt ohjelmoinnin perusteita ei Eeposta vastaavan kokonaisuuden rakentaminen olisi ollut mahdollista ilman Miikan ja Rikun ammattitaitoa. Miikka on yrityksen alusta lähtien huolehtinut tietojen turvallisuudesta ja järjestelmän arkkitehtuurista samalla kun Riku keskittyi toimintojen ja käyttöliittymien pystyttämiseen ja asiakkaiden viesteihin vastailuun. Yhteistyömme tuloksena pystyimme yhdistämään omat tietoni koulujen toiminnasta ja kehittäjien osaamisen konseptien realisoimisessa. Työtapa on säilynyt suunnilleen sellaisenaan tähän päivään, vaikka nyt tekijöitä onkin enemmän.

Lähivuosina tietoturvallisuus on noussut ihmisten tietoisuuteen myös muissa merkityksissä kun laajat kansainväliset tietovuodot tai kotimaassa tapahtuvat hyökkäykset uhkaavat ihmisten henkilötietoja kasvavassa määrin. Olemme alusta alkaen panostaneet työmme laatuun ja ohjelmiston turvallisuuteen, mutta teemme jatkuvasti uusia toimia turvallisuuden parantamiseksi. Seuraavaksi tähtäimessämme on kansainvälinen ISO 27001 sertifiointi, jonka avulla haluamme vahvistaa omia prosessejamme sekä tehdä työmme turvallisuuden eteen näkyvämmäksi myös asiakkaiden suuntaan.

Millainen on tulevaisuuden Eepos?

Eepoksen toiminnallisuudet ovat laajentuneet vuosien saatossa vauhdilla. Isoimpia viimeaikaisia kokonaisuuksia ovat tilojen hallinta ja tilavaraukset, lukujärjestykset, opetustyön ja muun työn raportointi sekä tunti-ilmoitusten käsittely, Koski-siirtojen valmiudet peruskoulu- ja lukio-opetukseen, kokeet, tapaamiset, yksityisviestintä ja oppilaaseen liitetty media. Lähitulevaisuudessa on näkyvissä tarpeita palkanlaskentaan, sähköiseen maksamiseen, uusiin valtakunnallisiin tietovarantoihin ja oppimisympäristöihin liittyen.

Vaikka Eepos on kokonaisuutena laaja, yritämme Oksidiassa pitää selkeästi mielessämme sen, mitä ongelmia olemme ratkaisemassa itse ja mitä ongelmia ratkaisemme integroitumalla muualle. Kehittyvä teknologia tulee mahdollistamaan palveluiden entistä helpomman yhteenliittämisen silloin, kun se on kannattavaa, mutta myös kokonaisuudesta huolehtiminen on tärkeää käytettävyyden kannalta, jotta käyttäjän työ ei pirstaloidu usean ratkaisun/käyttöliittymän välille.

Näen Eepoksen tulevaisuudessa koulun vankkana kivijalkana, josta löytyy kaikki tarvittava koulun keskeisten resurssien ja tietojen hallintaan ja johon koulun on helppo liittää opetuksessa käytettäviä materiaaleja ja oppimisympäristöjä, HR-ratkaisuja ja käyttäjien arkea monipuolistavia lisäpalveluita. Visiossani tietojen hyödyntäminen oppimisympäristöissä, talouden suunnittelun järjestelmissä tai rajapintojen avulla esimerkiksi koulujen nettisivuilla on mahdollista helpommin. Mahdollistamalla tietojen hyödyntämisen myös Eepoksen ulkopuolella luomme ratkaisuja myös sellaisiin tarpeisiin, joista ei välttämättä vielä edes tiedetä.

Haluaisin myös tulevaisuudessa pitää kiinni Eepoksen synnyn alkuperäisistä lähtökohdista; kehittämisestä oppilaitosten kesken, yhteisistä tarpeista yhteiseksi ratkaisuksi.

Kipinän sytyttäjät

Osoittaaksemme suuret kiitoksemme vuosikymmenen kestävästä yhteistyöstä oppilaitosten kanssa, olemme suunnitelleet ja valmistaneet juhlavuoden kunniaksi ainutlaatuisen Eepos-patsaan, jolla haluamme muistaa kaikkia alkuperäisiä ”Oksidian kipinän sytyttäjiä”. Nämä oppilaitokset ovat olleet mukana toiminnassamme käytännössä ensimmäisestä päivästä lähtien ja omalla läsnäolollaan, panoksellaan, palautteellaan ja ideoillaan vieneet Eeposta ja Oksidiaa eteenpäin.

Alkuperäiset kipinän sytyttäjät ovat:

• Espoon musiikkiopisto
• Hyvinkään musiikkiopisto
• Käpylän musiikkiopisto
• Musiikkiopisto Juvenalia
• Musik- och kulturskolan Sandels
• Musikinstitutet Kungsvägen
• Pirkanmaan musiikkiopisto (ja entinen Länsi-Pirkanmaan musiikkiopisto)
• Salon musiikkiopisto
• Sibelius-opisto

Kipinän sytyttäjien lisäksi haluamme muistaa lisäksi oppilaitoksia, joilla on ollut merkittävä positiivinen rooli Eepoksen alkuvaiheiden aikana. Haluamme kiittää erikseen näitä oppilaitoksia:

• Huittisten musiikkiopisto, kiitos, että uskalsitte olla se ensimmäinen oppilaitos, joka otti Eepoksen käyttöön
• Alakeiteleen musiikkiopisto, kiitos jatkuvasta positiivisesta asenteesta ja otteesta yhdessä kehittämiseen ja tekemiseen
• Espoon kuvataidekoulu, kiitos, että olitte ensimmäinen kuvataidekoulu, joka uskalsi ottaa Eepoksen käyttöön
• Keravan tanssiopisto, kiitos useista mahtavista kehittämisprojekteista ja positiivisesta asenteestanne yhdessä kehittämistä kohtaan
• Lappeenrannan tanssiopisto, kiitos, että olitte ensimmäinen tanssiopisto, joka uskalsi ottaa Eepoksen käyttöön
• Käsityö- ja muotoilukoulu Näppi, kiitos, että olitte ensimmäinen käsityökoulu, joka uskalsi ottaa Eepoksen käyttöön
• Musiikkiopisto Avonia, kiitos Eepoksen arviointityökaluja edistäneestä palautteesta ja näkemyksestä

Viimeisenä haluamme kiitää Lahden yhteiskoulua, joka samoin kun edellämainitut tahot, on ottanut rohkeana kanssamme ensimmäisenä askeleen kohti uutta ja parempaa koulujen arkea yhdessä kehittäen.

”Patsaat” toimitetaan asiakkaiden toimipisteiden osoitteisiin postitse maaliskuun lopun tai viimeistään huhtikuun alun aikana, kun ne valmistuvat tuotannosta.

Jatkuvan oppimisen polulla

En voi kommentoida muiden yrittäjien tai työntekijöiden puolesta sitä, mitä Eepos ja Oksidia merkitsevät heille, mutta tiedän mitä ne merkitsevät minulle.

Edelliset 10 vuotta ovat muuttaneet ja kasvattaneet allekirjoittanutta henkilökohtaisesti monessa mielessä. Kasvattajina ovat toimineet toimistotädit ja sedät, rehtorit, apulaisrehtorit, oppilaat ja myös oppilaiden huoltajat. Oman elämäni suunta on muuttunut täysin ensimmäisen Ilmo-projektin myötä ja oikeastaan sen kautta olen löytänyt kipinän siihen, mitä haluan elämässäni tehdä. Erittäin opettavaisen 10 vuoden aikana olen oppinut paljon järjestelmistä, teknologiasta, suomalaisesta koulutusjärjestelmästä ja oppilaitoksien arjesta, mutta myös elämästä. Omien ongelmien käsittelystä, työelämän ja oman elämän hallinnasta, tavoitteellisuudesta, kunnianhimosta ja esimerkiksi palautteen vastaanottamisesta. Kun olen jakanut maakuntiin Eepoksen osaamista sadoissa koulutuksissa, olen mielestäni saanut vuosien varrella takaisin vähintään samalla mitalla, kenties enemmän.

Haluan kiittää kaikkia asiakkaitamme yhteistyöstä vuosien 2012 ja 2022 varrella. Kiitos niin opettajille kuin koulun rehtoreille ja opintosihteereille. Kiitos yhteisistä, välillä pitkistäkin koulutuspäivistä. Kiitos maailmaa muuttavista keskusteluista koulutusten lounastauoilla. Kiitos jatkuvasta palautteestanne ja inspiroivista ideoistanne.

Yhdessä oppiminen ja kehittäminen jatkukoon seuraavat 10 vuotta, vähintään samalla vauhdilla!